Maahan puronhet
Vähän tahkiasti oovat nuo puikot heilunhet Lintu-Paavolasa. Kuitenkin eräs henkilö keskellä päin Suomia ootteli syssyn jahteihin varphaille lämmikettä. Ei muuta ko syssyn ekat sukat puikoille.
Nuo suuret taiteilijat puhuvat aina välillä niistä luovuusblockeista, ni pikkasen saatan aavistaa mistä on kyse. Jostain luovuutta käsittelevästä kirijasta kerran lueskelin, että luovuus on sillon suurimmilhan ko on oikian verran lepua ja joutenolua plakkarisa. No se joutenolo kyllä minulta luonnistuu välillä vähä liianki hyvin. Ehkäpä kuiteski kesän kiirheet vähä verotti luovuuspankkia, ko ei niin kerenny jouten olla.
Laiskuurekski joutenolua ylheensä sanothan, mutta siinon sellanen ikävä kaiku. Son niinko jotain pahuutta ois tekemäsä, ko laiskottelee. Onneks meirän sukupolovi tuntuu arvostahan muutaki, ko ankaraa työntekua ja jatkuvaa esillä olemista tai pätemistä työnteon määrälhän.
Se messälläolo ja messästäminenki saattaa siihen luovuuren pankhin tuora lisää pääomaa. Toivottavasti vastaanottaja sielä passisa olleshan saa samalla larattua myös akkujhan, ko ei tarsse jäisiä varphaita miettiä ja siihen tuumiskelhun energiaansa tuhulata. Yhtä nopiasti ko kesäki vilahti ohi, ni yhtä nopiasti syssyn ruskaki meni. Ei siinä monena kertaa kerenny messäsä käyrä ihastelemasa eri färejä.
Olokaa ihimiset välillä jouten ja nauttikaa siitä hyvällä omalla tunnolla. Näihin sukhiin tuli ny syssyn färit, vähän niinko keltaset leheret tai sinne päin. Lankana 7-velijestä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti